keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Keneltä jäi saunanovi auki?

  

Mikkeli tänään klo 17:20

Selkeää ja 
poutaa +26 °C
SE 4 m/s

Forecan ennusteissa on siirrytty jo huonon turkkilaisen saunan asteikolle.

Suomessa lämpötila-asteikko, jonka maksimi on +50*C!?
 
HERÄTYYYYYYYYS!
 
Voi kun olisi lämmintä, voi kun sataisi joskus, voi kun tulisi jo pakkasta, voi kun ei aina sataisi, voi kun sataisi jo lunta jne, jne. Eipä sitä vissiinkään osata olla tyytyväisiä mihinkään. Tai oikeastaan varmasti osataan, mutta pitäisi ehkä miettiä tarkkaan mitä haluaa, ja julkaista toiveensa tarkoin ennalta ajateltuna aikana. Siis milloin?

Hellekeli... Oikeastaan tuollainen 20-22*C olisi oikein sopiva.
*hymiö*
 

tiistai 29. kesäkuuta 2010

Mökkielämää

  
Tuli suotuisat kelit, ja suuntasimmekin mökille...

 syömään tuoreita mansikoita

 kalastelemaan
 
ihastelemaan auringonlaskua

katsomaan kalojen kaislahyppyjä

mietiskelemään, että "mikä ihmeen kukka tuo on?"
Vanamo tietenkin!

ruokailemaan ulkona 88%:nen liharuoka-annos

soutelemaan saaren ympäri ja toteamaan joutsentilanne

olemaan suurin piirtein kavereita harmaalokkien kanssa.
Tämä olikin hassu yksilö, kun se lensi pariinkin eri otteeseen veneen vierelle uiskentelemaan, eikä ollut meistä juuri moksiskaan.

Hyttysiä on, voisi jopa sanoa, ihan liikaa. Ilman hyttysmyrkkyjä ei ulkona olemisesta varjoisilla paikoilla tule yhtään mitään. Laiturilla olet turvassa. Mökissä ei illalla ollut yhtään, mutta jostain kummasta niitä sitten yöllä ilmestyi. Taisi olla ihan kivat juhlat.
  

sunnuntai 27. kesäkuuta 2010

FIFA - Fa-fa-fa-farssi


Hoh-hoijjaa..

Etelä-Afrikassa potkitaan palloa Maailman Mestaruudesta. Kukapa nyt tuota ei tietäisi!? Niinpä niin, mutta kuitenkin miljoonien seuraamassa lajissa on nähtävästi lähtökohtana pyrkimys mahdollisimman täydelliseen huijaukseen ja vaikka mahdollisimman epärehellisin keinoin. Käsittämätöntä, mutta totta. Urheilussa!
 
Kumpikin joukkue yrittää harhauttaa tuomareita näyttävillä, sotaelokuvista tutuilla, kuolemaa muistuttavilla kaatumisilla, saadakseen vapaapotkun joukkueelleen? Uhrautumista joukkueen puolesta? Ei, vaan neiteilyä ja tuomittavaa epärehellisyyttä. Urheilullisuudesta ei niissä liikkeissä ole tietoakaan. Hametta päälle, ja hävetkää! Jalkapallossa hyväksytään kauhean kohtauksen esittäminen. On tuttu näky kentillä, kun pelaaja pitää käsillään päätään hartioillaan, (että se juuri ja juuri pysyisi siellä), tuskasta vääristynyt ilme ja kuitenkin sujuvaa pyörimistä ja kierimistä nurmella. Miksi? Epäonnisen pelurin jalka on kenties saanut hipaisun vastustajan jalasta pallontavoittelutilanteessa. Siis, pidellään tuskaisena päätä, kun nilkkaan on joku EHKÄ osunut? Sitten muu porukka säntää välittömästi, kuin salamaniskusta, yhtaikaa käsillään huitoen ja "raatoa" osoitellen ja taas päät kallellaan käsiään levitellen tuomarin ympärille kyselemään ja selittelemään, että "Näitkö, kun tuo kauhea murhamies katsoi pahasti meidän Albertoa? Sehän meinasi varmaan murskata ja ehkä syödä koko Alberto-rukan. Anna nyt penaltti, tai kortti, tai puhelinnumero!" "Selviiks sää Alberto tästä murhayrityksestä?" Lääkintävahtimestari sumuttaa Purkitettua pohjoistuulta polveen ja mumisee valmentajan lähettämiä taktiikkaohjeita uhrin ympärillä poukkoileville pelaajille (Mitä pizzaa tilataan? Saako olla valkosipulia?), ja hetken päästä Alberto kävelee taas! Ihme on tapahtunut! Hallelujaa! Sitten tämä ihmeparantuminen vaan yleisesti hyväksytään (jopa tuomari!) ja yleisö antaa hurjat aplodit. Tietenkin vain silloin, jos sen brutaalin lynkkausyrityksen Alberto-uhri oli kotijoukkueen syytön ja rehti pelaaja. Jos Alberto olikin vahingossa, täysin ilman omaa syytään, vastustajajoukkueesta, hänelle luonnollisesti vihellettäisiin ja /tai buuattaisiin heti. Siis vain pieni hetki. Ihmeparantumiset kuuluvat jalkapalloon. Paras tapa olisi, katsomotuomarin avustuksella, palkita turhista kuolemista korteilla, keltaisilla tai punaisella.

Sitten tuomarimokat. Hoh-hoijaa.
- Selvät paitsiot viheltämättä
- Vääryydellä tehdyt hyväksytyt maalit
- Oikein tehdyt hylätyt maalit

Muistutuksena, että tämän rehellisen lajin huiput, (ja siis suurimmat huijarit) ansaitsevat miljoonia!

Miksi ihmeessä FIFA ei hyväksy katsomotuomaria, joka voisi heti korjata selvät vääryydet, pelaajien epäurheilijamaisuudesta johtuvat päätökset? Jos FIFA ei itse keksi kehitettävää, niin minulta voi tulla rohkeasti kysymään mm. että miksi olen menettänyt mielenkiintoni tähän hienoon lajiin.

Jotenkin tuntuu, että tuo filmaamisen ja teatteripelleilyn määrä johtuu jotenkin rantaviivan pituudesta, paitsi Englannilla. Saksalla saattaa olla vähiten rantaviivaa, joten en aio enää seurata TV:stä kuin Saksan pelit, enkä niitäkään, jos minulla sattuu olemaan muuta tekemistä. Toivottavasti SAKSA, ihan sama millä tavalla, voittaa mestaruuden.

Tulevan lauantain pelin toivetulos
La 03.07. Saksa - Argentiina 1-0
93 min. Mario Gomez
 
Ratkaisuna voisi olla vaikkapa selvästä paitsiotilanteesta kädellä tehty maali. Siinä olisi mukavasti sitä oikeutta mukana.

EDIT. (la) Huikeaa, upeaa ja vielä mahtavaa!



EDIT. En ole mielipiteeni kanssa yksin.
Turun Sanomien juttu (Lehkosuo ja Maisonlahti)
 Sepp Blatter, vanha kiukkuinen jäärä?
 Iltasanomien kokoamat filmaukset
Jallu Rantasen kommentti aiheesta

 

lauantai 26. kesäkuuta 2010

Juhannusajelu


Lauantai-ilta sujui Saimaan saaristossa 

juhannustunnelmaa haistellessa ja pikkuteitä kurvaillessa. Osa reitistä mentiin Vihreän kullan kulttuuritietä pitkin. Anttola, Sahanlahti, Puumala (päivitä), Viljakansaari, Rongonsalmen lossi, Lieviskä, Lohilahti, Telataipale, Vekaransalmi, Sulkava, Pisamalahden Linnavuori, Juvan Kaskii, ABC Juva.

Lietveden maisemat on niin kuvattuja, että alueen kuvaamista pitäisi jo säännöstellä. Me aloitimme osaltamme maisemansuojelun kuvaamalla...
 
...keltakurjenmiekan (Iris pseudacorus).

Sahanlahti oli vielä käymätön paikka. Se olikin nätti tunnelmallinen satamarantajuhlapaikkakokonaisuus. Laiturissa on Suomen pisin sisävesiristeilyalus M/S BlueWhite Eagle

Sahanlahden vanha tukkiränni

 Saimaan silta, tai Puumalansalmen silta.
Mikkelissä kuulemma sataa kaatamalla. Voi harmi...

Pakollinen lossikuva Rongonsalmen lossilta.

Lieviskässä oli ns. pimeä mutka.

Lieviskän kanava. Hieno paikka.

Telataipaleen kanava

Vekaransalmella oli tarjolla ylitys idästä länteen.
Ruotsin ja Venäjän raja kulki tässä salmessa Turun rauhan v. 1743 ja Haminan rauhan 1809 välisen ajan.

Sulkavan Linnavuorelta löytyi 79 rappusta kiivettäväksi, ja sitten samalainen nousu ilman rappuja. Ylös on pitkä matka.

Näkymät Linnavuoren huipulta ovat kyllä hienot.


Häikäisevä kotimatka on alkanut.
  

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Mökkibongaus

 
BirdLife järjestää 26.06.-04.07. viikon kestävän
 

Mökkibongauksen (Pdf-esite)

Vaativaa? No, ei! Tarkkaile vain viittä lajia ja ilmoittele tulokset. Mukana on luonnollisesti myös vuoden lintumme kuikka!

+ - + - + - + - + - + - + - + - + - + - +

 Toisaalta ihmettelen, että mikä on BL:n motiivi kilpailuttaa vain tiettyjä lajeja? Minun painava, kaikkea tekemistä ohjaava mielipiteeni, on, että mahdolliseen lintuharrastamisen lisääntymiseen ja varsinkin nuorison lintumielenkiintoon vaikuttaisi se eri lintulajien tunnistamisen määrä. Esim. "Tunnistin tämän kirjan avulla seitsemän lintua, ja tuosta rantasipistä tais tulla miun suosikkilintu" jne. Ei valmiiksi rajattu tehtävä ole kovin loppuun ajateltua. Esim. Etsi metsästä männynkäpy. No, se on nyt löytynyt. Mitäs sitten? Jätskit ja uimaan?
 
Eli BL:n bongailuilla ei oikein ole jatkuvuutta, (tai sitten on!). Vai haluaako BL tällä tavalla vain karsia turhat huikeisiin lajimääriin kirjansivuilta kopsatut luettelot? Ehkäpä heillä on kuitenkin piilotavoitteena saada ihmiset innostettua "tylsällä bongailulla" tarttumaan muidenkin lintujen tunnistamiseen.
  
Mökkibongauksen jatkuvuus.
- Tunnista mökkiympäristön linnut.
- Vertaile edelliseen vuoteen.
- Onko tullut lisää lajeja, vai puuttuuko joku?
 
 Kuinka monta näistä lajeista vierailee mökin rannalla?
Mites on S, saisimmeko 1-5-10-15-20 lajia tunnistettua "alkutilanteeksi" tältä kesältä?
 

torstai 24. kesäkuuta 2010

Visulahti

  
...ja pari muutakin lahtea. Selistä puhumattakaan.

 
"Viimeisimmät havainnot Mikkelissä":

Selkeää ja 
poutaa +22 °C
E
3 m/s
Selkeää ja poutaa (klo 15:00)
(Foreca)
 
 Taisi olla tänä kesänä ensimmäinen kerta, kun kelit suosivat meidän etukäteen tehdyn suunnitelman toteutumista ihan täydellisesti! Kävimme jo sunnuntaina varaamassa täksi päiväksi kanootit Melapirtiltä. Keli suosi täydellisesti, vain pieni vastatuuli menomatkalla Visulahteen.

Rauhaniemi

Pappilanselällä. Jossain kaukaisuudessa, tuolla edessä ovat Tyynelänsalmi ja Ritvalan uimaranta.

Takana Visulahti. Kuvassa koulukodin rakennuksia ja Niemenpelto, joka on myös ratsastustalli. Tuossa pienen matkan päässä, hiukan oikealla, oli aineksia varsinaiseen kansallisromanttiseen otokseen. Aurinkoinen, vihreä rantaan viettävä rinne ja muutama hevonen syömässä. Kamera vaan oli liian monen "mutkan takana".

Lamposaaren takaa löytyi lähes tyyni salmi. Edessä on yksi Suomen remontissa olevista silloista, Kirkonvarkauden silta (Vuonna 1968 valmistui Mikkelin eteläpuolelle Saimaan yli Kirkonvarkauden riippusilta)

Matkaa kertyi noin 11,5km, ja aikaa meni nautiskelussa reilut kaksi tuntia. Täytyy seuraavaksi kokeilla kaksikon ominaisuuksia, jos Kolovedellä olisikin mukavampi edetä "samas venees".
 

maanantai 21. kesäkuuta 2010

Kesäpäivänseisaus

  
Tänään on sitten jo jokavuotinen kesäpäivänseisaus?!

Päivä pisimmillään, eli aurinko nousee aikaisin ja laskee myöhimpään. Tämä on muuten ihan väärää tietoa, sillä vasta huomenna, tiistaina, on päivä kaikkein pisimmillään. Ainakin Oulussa. 
Otakko kahavija?


Vielä on kesää... Juu, on on! 
Mutta illat pimenevät väistämättä kohti syyskuun (to 23.09.) syyspäiväntasausta.
  

Juhannusta kohti

  
Shortsikelit saapuvat.


Tietää juhannukselta synkkiä tilastoja.
Synkistelyn määrää voi suoraan verrata päivälämpötiloihin?

 
EDIT: Heti pientä korjausta perjantaiksi:
 

Ilmatieteenlaitos vähän SÄÄtää...

lauantai 19. kesäkuuta 2010

Vuorenvalloitusta Karkkilassa

 
Suomen makeimmassa paikassa sijaitsee Uudenmaan korkein kohta, Loukkumäki. Ukon, Tuijan ja Mikin opastuksella meille selvisi, että...

...luontopolkujen opastukset ovat täälläkin "vähän vaiheessa". Kyltti oli, mutta olimme juuri tulleet metsäautotietä pitkin tuolta oikealta, eikä siellä ollut mitään vinkkiä Loukkumäestä. Kyltti oli "vähän" epäilyttävästi nostettuna maasta nojaamaan mäntyä vasten. Mistähän se oli siihen siirretty? Tästä opasteesta puuttuu n. 500 metrin päästä vasemmalta löytyvä Helvetinhauta. Mielenkiintoinen nimi syvälle supalle. Mitähän tuon nimen keksineelle isännälle on aikoinaan paikalla tapahtunut?
 
Loukkumäen polku löytyi lopulta viitan osoittamasta suunnasta, kun osasimme sitä etsiä. Opaskylttiä ei siinä kuitenkaan ollut. Korkeimmalla kohdalla oleva vanha kolmiomittaustorni oli jo niin laho, ettei sinne ollut mitään asiaa. Sääli, koska sieltä avautuva maisema olisi kyllä kiinnostanut.

 Loukkumäki ei erotu luonnossa juuri ollenkaan, koska ympäröivä maasto on hyvin metsäistä, näin varsinainen näköala ja maisemaelämys jää kokematta. Patikointireissu oli kuitenkin hyvä ja karttasuunnistus maistui.



perjantai 18. kesäkuuta 2010

Linnunpoikanen

  
Tarkistelin katoksessa autonöljymäärää, ja kuulin jostain läheltä linnun "piipitystä". Viheltelin vastauksia, vaikka en nähnytkään koko lintua. Sitten uteliaisuus voitti, ja menin katselemaan, että mikä se siellä oikein on. Takavaraston oven vieressä oli pieni "piipittelevämytty". Siinä se sitten oli. Katselin lähempää jokeltelin vastauksia, juuri sillai, kuin pienenpienelle linnunpojalle tulee höpötellä. Kaikkihan sen tietää! Lyhyenaikaa poikanen jaksoi kuunnella, ja sitten se lennähti pähkinäpensaan lähistölle. Minä menin takaisin laittamaan konepellin kiinni ja hain samalla sisältä kameran. Menin katselemaan, että vieläkö sitä poikasta näkyisi pihalla. Sieltä pähkinäpensaan alta kuuluikin kova, terhakka piipitys!

Äiiiiiiiiii-Tiiiiiiiiiiiiii!!!

HUI! Miua ei saa syödä!

Sain taas höpöteltyä linnulle tarpeeksi, että se räpiköi itsensä omenapuuhun turvaan. Puu on linnunpojalle paljon turvallisempi paikka kuin maa.

Turvallista matkaa!

Voisikohan tämä olla kirjosiepon poikanen? Vai naaraspeippo? Auttakaapas vähän. Kiitos.
  

torstai 17. kesäkuuta 2010

Je ne comprends pas.

 
Jos, ja kun, joskus ajattelet tehdä jotain helppoa alkuruokaa ja ostaa Ranskalaista sipulikeittoa, niin mieti vielä varmuuden vuoksi ainakin kaksi kertaa, että haluatko varmasti tehdä juuri Ranskalaista sipulikeittoa
 
 Tämä pakkaus saattaa aiheuttaa yllättävää epätietoisuutta!
Sillä ohjeita lukiessa jää helposti vaivaamaan, että kuinka se keitto nyt tulisi valmistaa oikealla tavalla?
 
Kiehuvaan veteen?

Kylmään veteen?

Aidez-moi, s'il vous plaît! C'est une urgence!
Pouvez-vous débarrasser la table, s'il vous plaît?
J'ai besoin d'un médecin.
 
 

tiistai 15. kesäkuuta 2010

Vettä tulee, ja piha tykkää!

 
Perjantaista lähtien pihallemme on satanut kohta 50mm vettä, ja lisää tulee tälläkin hetkellä. Puiden ja pensaiden oksat osoittavat kohti maata, mutta piha on runsaan kastelun seurauksena hyvin hyvin vehreänoloinen. Sateet onneksi loppuvat ennusteen mukaan torstaina, joten kukkienkastelua ei tarvitse hetkeen tehdä. Maa ei jaksa imeä kaikkea. Kasvimaan reunat "lainehtivat", mutta salaatin juuri kylvetyt siemenet tykkäävät. Aurinkoista, kiitos!

 Orvokit juhlivat värikkäästi

 Hieman arvokkaampaa loistoa
 
Marketat odottavat myös aurinkoa

Hieman "varjopuolia" on, koska nurmikonkasvu on nyt huolestuttavan voimakasta, ja palkkaamani duunari on leirillä! Olen todennäköisesti pulassa...
 

sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Tour De Nauvo

Suuret, uudet, tuntemattomat. Saaret, sillat, pikkutiet, skärgårdens-meininki. Ou jee, raitapaitaa päälle, ja vene laituriin! Täältä tultiin!
 

Jo lähtiessä oli tieto, että perillä voi sataa, tai paistaa. Kotoa lähtiessä oli +21*C, mutta jo mäkihyppykaupungissa kävi loppumatkan säätiedotus selväksi ja Ykkösellä vangitsin sen kuvaksi (+13*C):
   
 "Haivei van"
 
  Saariston rengastie kutsuu seikkailuun.

Tuo "naurettava hiekkapolku" on pyörätie, jolle ihmisiä kutsutaan polkupyörineen kesänviettoon. Enpä olisi lauantaina tuosta nauranut, vaan päinvastoin, olisin ollut tyytyväinen, jos edes tuollainen olisi löytynyt.

  Parainen-Nauvo -lautan perjantai-illan huumaa. Tilanne ei oikeasti ollut mikään paha, sillä kolme lautaa sukkuloi väliä NonStoppina. Alle puolen tunnin jonotuksella pääsimme kyytiin. Taisi olla ns. toinen kattaus.
  
Vielä tämän jälkeen yksi pikkulautta ja sitten pian perillä.
 
Lauantain fillaroinnit:
  
Aamupala on nautittu ja... KATSO!
Mikäs se siellä?! Aurinko, kävi morjestamassa.
  
  SaVi vuokrasivat ihan uudet pyörät VÄSTERGÅRDsta Mukaan pakattiin sadevarusteet ja mehut. Olemme valmiina lähtöön. Suunnaksi Nauvon keskus. Lähtö tapahtui Nauvon itäosista, jostain Skräddasin kohdilta. Nauvon satamasta suuntasimme saaren pohjoisosassa kulkevalle pikkutielle, Norrstrandintielle. Tie kurvaili pitkin saariston peltojen reunoja ja pieniä metsikköjä.
     
  Tästä kuvasta käy myös hiukan ilmi matkanaikainen vastatuulemme. Satamassa se oli vaivaiset 16m/s, mutta 20m/s puuskissa oli todellisuutta. Paras kohta oli, kun jouduimme polkemaan alamäkeen, että pyörä olisi edes hiukan liikkunut. Tällaista oli onneksi vain reissun ensimmäiset 30km!
 
 
Hianoo!

Korppoon lautalle saavuttuamme päätimme olla jatkamatta enää toiselle saarelle, koska voimavaramme eivät ehkä olisi enää riittäneet 10 km:n vastatuulipyöräilyyn, tai ainakaan "tyylikkääseen" paluumatkaan.
 
Päätös kypsyy...
 
Syömme lossiravintolassa (Yllättävän hienot annokset! +++ ) ja suuntaamme varsinaista päätietä takaisin Nauvon satamaan kahville. Paluumatka oli täysin päinvastainen... No, tietysti! Nyt saimme avuksi, meitä alkumatkasta työllistäneen tuulen. Matka sujuikin kevyesti, hyvää ja reipasta vauhtia.
  
Ei tarvinnut jonottaa.
 
NORRSTRÖMMENIN SILTA

Oikeasti pelotti ylittää siltaa myrskyisän tuulen vauhdittamana. Tuuli tempoi niin suurella voimalla, että sitä vasten oli oikein nojattava! Hieman hirvittävä tunne, koska pyöräillessä istut kaiteen yläreunan tasolla ja alas on kuitenkin melkoisen pitkä matka.
Ässiä alkaa sillan loppupäässä jo naurattaa?! Todellisuudessa tuuli on viemässä fillareita ja kuvattavia mereen!
 
Kaikkiaan extreme-henkinen reissu. Kokemuksia kertyi runsaasti. Pyöräilymatka 54,2km, ajoaika 3.15h ja kokonaisaika noin 5h. Joskus uudestaan, ja toivottavasti hieman vähemmän myrskyisellä säällä. 

 
Tack så mycket!